Puomisuorituksen nopeus – mikä siihen vaikuttaa?

Monet ohjaajat toivovat koiransa kontaktisuorituksiin agilityradalla lisää nopeutta. Koira saattaa vauhdikkaan laukkaamisen sijaan esimerkiksi hiippailla puomilla pysäytyskontaktia suorittaessaan. Mikäli suoritusnopeutta haluaa kasvattaa, kannattaa ensin pohtia, mikä on hidastamisen taustalla. Analysoinnin jälkeen pystyt myös täsmällisemmin kehittämään tärkeimpiä osa-alueita. Tässä kirjoituksessa on esitetty muutama mahdollinen syy vauhdin hidastumiselle puomin 2on2off-suoritukseen liittyen. Koskeeko joku näistä sinun koiraasi?

Vireystila

Koiran vireystila vaikuttaa mm. reaktionopeuteen ja siihen, miltä suoritus ulospäin näyttää. Sama käyttäytyminen näyttää erilaiselta, kun eläin on rauhallinen tai vaihtoehtoisesti kiihtynyt. Esteen harjoittelun aikainen tunnetila ehdollistuu osaksi suoritusta harjoittelun myötä, joten siihen kannattaa kiinnittää huomiota. Kovin malata vireystila siis hidastaa suoritusta. Kolikon kääntöpuolena on kuitenkin korkean vireystilan lisäämä haaste esimerkiksi itsehillintäkyvylle, jota vaaditaan vapautuksen odottamiseen. Suoritukseen liittyvää vireystilaa on tietysti mahdollista myös muuttaa.

Itsevarmuus

Mikäli koira hiemankin arkailee tai varoo korkealla olevia pintoja, voi puomi olla koirasta kauhistus. Kapealla ja kaltevuuksiltaan vaihtelevilla pinnoilla vauhdikkaasti liikkuminen vaatii siis myös itsevarmuutta. Rohkeutta voi vahvistaa aloittamalla sellaisesta tehtävästä, jossa koira ei vielä jännitä ja yhdistämällä siihen jotain mukavaa. Harjoitusta voi sitten vaikeuttaa pikkuhiljaa kohti kokonaisen ja täyskorkean puomin suoritusta. On tärkeää, ettei koiraa pakota tai patista suorittamaan liian jännittävää tehtävää, sillä se voi pahentaa koiran pelkoa ja lisäksi heikentää koiran luottamusta ohjaajaan.

Kehonhallinta

Heikko kehonhallinta voi vähentää koiran itsevarmuutta tai altistaa rämäpäisemmät koirat onnettomuuksille. Erityisesti suurilla koirilla hyvä kehonhallinta on tärkeää puomin vauhdikkaan ja turvallisen suorituksen kannalta. Askellusta ei ole välttämättä helppo kovassa vauhdissa rytmittää puomin eri osien välillä. Hyvä kehonhallinta on tärkeää myös tehokkaan jarrutuksen kannalta. Mikäli koira ei osaa jarruttaa kovasta vauhdista, on sen hidastettava jo etukäteen pystyäkseen pysähtymään.

Epäselvä määränpää

Yleisin syy hidastamiseen lienee se, ettei koiralla ole selkeää määränpäätä eli 2on2off-paikka on koiralle ainakin tietyissä tilanteissa epäselvä. Niin koirilla kuin ihmisilläkin on tapana hidastaa etenemistään, mikäli ei tiedä mihin on menossa. Paikkaan hakeutuminen saattaa esimerkiksi olla riippuvainen tietystä ohjaajan sijainnista, mikäli siitä on koulutuksen aikana muodostunut tärkeä osa suoritusta. Tietty konteksti on tällöin muodostunut vihjeeksi 2on2off-suoritukselle. Tavallisin esimerkki on se, että koira hakeutuu ripeästi alas asti ohjaajan ollessa koiran edellä, mutta ohjaajan jäädessä taakse koiralla ei ole harmainta aavistusta siitä, mitä sen halutaan tekevän.Saattaa myös olla, että koira ei ylipäänsä ole oppinut hakeutumaan tiettyyn paikkaan saadakseen palkkion vaan se on esimerkiksi hihnan tai maassa olevan makupalan avulla saatu pysähtymään. Koira ei tällöin välttämättä oivalla tehtävää ilman avustusta lainkaan tai vain heikosti, mikä aiheuttaa epävarmuutta ja saa koiran arvailemaan. Koiran kääntyy avun tarpeessa usein ohjaajan puoleen ja on yhä tiukemmin kiinni ohjaajan liikkeessä ja muissa eleissä.

Sitä saa mitä vahvistaa, joten koiran vapauttaminen vaihtelevista paikoista saa koiran testailemaan erilaisia pysähtymispaikkoja. Tämä saattaa johtaa hiippailemiseen ja ennakoinnin myötä koira alkaa odottaa vapautusta yhä aiemmin. Tälläisellä koiralla ei ole selkeää määränpäätä, jota kohti kiihdyttää vaan epämääräinen harmaa alue jonne suunnata.

Epämiellyttävät kokemukset

Mikäli 2on2off-paikkaa on yhdistynyt jotain epämiellyttävää, kuten ohjaajan rankaisu koiran varastamisen johdosta, koira saattaa vältellä tai vähintään hidastaa lähestyessä kontaktialuetta. Koira saattaa myös tarkkailla ohjaajaa enemmän mahdollisten rankaisuun viittaavien eleiden huomaamiseksi. Myös hyväntahtoiseen koulutukseen saattaa liittyä epämiellyttäviä tunteita. Mikäli kriteeri esimerikiksi nousee liian nopeasti, eikä koira ymmärrä haluttua tehtävää, saattaa koira turhautua ja muuttua epäröiväksi. Osa koirista reagoi myös ohjaajan turhautumiseen tai ärsyyntymiseen.

Voimakas jarrutus täydestä vauhdista voi myös tuntua koirasta epämiellyttävältä. Asiaan saattaa vaikuttaa esimerkiksi puomin pinnan materiaali sekä koiran terveydentila. Etuosan lihaskireydet tai muut ongelmat voivat saada koiran hidastamaan jo aiemmin, jotta jarrutus tuntuu miellyttävämmältä. Kannattaa siis myös miettiä onko kovemman vauhdin ja rajumman pysähdyksen tavoitteleminen kaikissa tapauksissa järkevää.